Palkkatoive vai palkkahaitari

Palkkatoive vai palkkahaitari?

Kumpi toimii rekrytoinnissa paremmin; palkkatoive vai palkkahaitari? Työelämässä on jo pitkään ollut esillä palkka-asiat ja niiden läpinäkyvyys. Mutta miksi ihmeessä työpaikkailmoituksissa edelleen vuonna 2020 pyydetään palkkatoivetta?

Palkkahaitari palvelisi meitä kaikkia kuitenkin paljon paremmin tänä päivänä.

Läpinäkyvä palkkaus

Uskotaan, että jos palkkausta tehtäisiin läpinäkyvämmäksi, niin se vähentäisi palkkasyrjintää ja toisaalta edistäisi palkkatasa-arvoa.

Kuulostaa hienolta ja sitä me olemme halunneet – vai olemmeko? Tiedätkö sen epämukavan olon, kun joku yrittää udella paljonko saat palkkaa ja kiemurtelet nahoissasi vastaten jotain tyyliin: ”Tarpeeksi tullakseni toimeen” tai ”En läheskään niin paljon, kuin ansaitsisin”. Miltä tuntuisi täräyttää vakavin naamoin kyselijälle, että noin 3800 euroa bruttona kuukaudessa. Kumpi teistä hämmästyisi enemmän?

Meille suomalaisille rahasta ja palkasta puhuminen on tabu, joka on sisäänrakennettu. Ei meiltä saa kysyä paljonko tienaamme tai mitä jokin asia maksoi (Miten joku kehtaakin!). Samalla olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa palkkatasa-arvo kukoistaa ja työpaikalla kyräillään sitä, jonka arvioimme tienaavan meitä enemmän samaa työtä tekemällä.

Miltä näyttäisi suomalainen työelämä, jossa yritykset laittaisivat avoimesti esille hintalaput mitä mistäkin työstä keskimäärin maksetaan? Loppuisiko kyräily vai toisiko se vain enemmän eripuraa?

Lue myös: Muuttuvan työelämän kyydissä

Lähetä hakemuksesi palkkatoiveineen

Selailin tuossa toisessa yhteydessä avoimia työpaikkailmoituksia ja todella monen työpaikkailmoituksen lopussa luki Lähetä hakemuksesi palkkatoiveineen xx.xx.2020 mennessä.

Jäin miettimään ihan tosissani, että mihin palkkatoiveella tänä päivänä oikeastaan pyritään?

Yritetäänkö saada selville pätevin hakija, joka tekisi hommat halvimmalla? Silläkö yritys aikoo saada sitoutuneen työntekijän? Pieleen meni.

 Palkasta päättäminen on kuitenkin viimekädessä työnantajan vastuulla. Jo siinä vaiheessa, kun on tehty päätös rekrytointitarpeelle, on ollut pakko laskea, paljonko palkattavalle henkilölle voidaan suurin piirtein maksaa palkkaa. Miksi tätä asiaa siis yritetään vielä halpuuttaa tällä kissa-hiiri-leikillä?

Kaikki me tiedämme, että palkkatoive on työnhakijan pahin painajainen. Välillä on jopa mahdotonta lähteä haarukoimaan palkkatoivetta, hinnoitella oma osaamisensa suhteutettuna ilmoitettuun paikkaan ja samalla voi miettiä kuinka metsään oma palkkatoive voikaan mennä.

Pahimmillaan palkkatoive menee niin yli tai ali työnantajan näkemyksen, että hyvä ja sopiva hakija tippuu pois hakuvaiheessa.

Työnantajan edustajilta haluaisin kysyä, että voivatko he käsi sydämellä kertoa tehneensä työpaikkailmoituksen tarpeeksi kattavasti (ja toisaalta rajatusti) koko työnkuvan osalta niin, että hakija voi sen kautta tehdä realistisen palkkatoiveen?

Kilpailukykyinen palkka

Joissakin ilmoituksissa törmäsin termiin ”Kilpailukykyinen palkka”, joka näyttää fraasina hyvältä, mutta ei kerro kyllä todellisuudessa yhtään mitään. Siinä voisi lukea yhtä hyvin ”Maksamme melkein saman kuin kilpailija, mutta nostimme palkkaa vain sen verran, että voimme sanoa näin” tai ”Maksamme sen verran mitä älyät neuvotteluissa pyytää”. Jos kerran palkka on kilpailukykyinen, niin miksi sitä ei voi sitten reilusti kertoa, että maksamme tästä työstä tämän verran.

Entä miten selkä on maininta ”yrityksen linjan mukainen palkkaus”? Sen voisi kuitata myös sanomalla, että ”Maksamme kaikille yhtä vähän/paljon, turha kuvitella muuta.”. Mistä ihmeestä kukaan voisi tietää mikä juuri tämän yrityksen palkkojen linjaus on, jos sitä ei missään ilmoiteta.

Silti suurinta myötähäpeää aiheuttaa pyyntö lähettää hakemuksen mukana ”Realistinen palkkatoive”,

Silti suurinta myötähäpeää aiheuttaa pyyntö lähettää hakemuksen mukana ”Realistinen palkkatoive”, apua! Kuinka moni sitten lähettää tarkoituksella epärealistisia palkkatoiveita? Tai mistä tiedämme ilman kristallipalloa, että mikä tämän työnantajan mielestä sitten on realistista? Varsinkaan, jos työnkuva sattuu olemaan ilmoitettu vähän sinne päin.

Oma lukunsa on myös ”Tarjoamme hyvät työsuhde-edut.” Piste. Niin, mitähän ne mahtavat olla, jos niitä ei ole avattu ilmoituksessa yhtään. Melkoisen laaja käsitys on hyvä työsuhde-etu. Mutta ei mennä siihen nyt syvemmälle.

Palkkahaitari on rekrytoinnin uusi musta

Työpaikkailmoituksessa avoin palkkahaitari hyödyttäisi kaikkia ja ennen kaikkea säästäisi kaikkien osapuolien aikaa.

Mikä on turhauttavampaa pitkän rekrytointiprosessin loppupuolella päätyä parhaan mahdollisen hakijan kanssa tilanteeseen, että näkemys palkkauksesta ei kohtaa millään tasolla, eikä kauppoja synny.

Tai kuinka uuvuttavaa hakijan kannalta on kaiken hakumenettelyn jälkeen todeta, että paikka olisi hyvä, mutta en ole sitä valmis tällä palkalla tekemään.

Jos työnantaja ilmoittaisi rekrytoidessaan esimerkiksi näin:

”Tehtävän kuukausipalkkaus sijoittuu 2200–2600 euron välille, joka tarkentuu valittavan henkilön osaamisen ja koulutuksen, sekä tehtävään soveltuvuuden mukaisesti.”

Jos halutaan, että hakija silti ennalta määrittää oman sijoittautumisen tähän palkkahaitariin, niin voi pyytää täsmennetyn palkkatoiveen, vaikka näin:

”Edellä mainituin perustein pyydämme toimittamaan tarkemman palkkatoiveen hakemuksen yhteydessä”.

Haastankin nyt jokaisen työnantajan edustajan ja rekrytoijan miettimään palkkahaitarin etuja ennen seuraavan ilmoituksen laatimista.

Perjantaina 4.12.2020 klo 12.00 puhutaan virtuaalikahveilla palkkatoiveesta ja palkkahaitarista – tule mukaan kertomaan mielipiteesi! Voit ilmoittautua kahveille täällä.

Rakennetaan yhdessä tulevaisuuden työelämä!

-Mia

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.